Kategoria: Blogi

  • Urheiluvammojen fysioterapia & kuntoutus

    Urheiluvammat ovat kasvaneet nuorten urheilijoiden keskuudessa viime vuosina. Suomessa tapahtuu vuosittain yli 430 000 liikuntavammaa. Etenkin rastitusmurtumien kasvu on näkynyt selkeästi. Suomessa urheiluseuroissa harrastaminen on lisääntynyt, mutta liikkuminen vapaa-ajalla on vähentynyt. Nykyään nuorison keskuudessa pihapelit ovat vähentyneet ja nuoret ovat itse jo huolissaan omasta ruutuajan lisääntymisestä.

    Urheiluvammoja voidaan luokitella usealla eri tavalla esimerkiksi vamman vakavuuden mukaan tai syntymekanismin mukaan. Vakavuuden mukaan luokitellut urheiluvammat jaetaan lieviin-, keskivaikeisiin- tai vakaviin vammoihin. Vastaavasti syntymekanismin mukaan urheiluvammat luokitellaan äkillisiin tapaturmiin tai rasitusvammoihin. Vaikka urheiluvammat ja loukkaantumiset ovat aina ikäviä tapahtumia, olisi ne myös hyvä ottaa mahdollisuutena. Kuntoutuksen aikana on mahdollista kehittää heikkoja osa-alueita.

    Urheiluvamman sattuessa fysioterapialla on todella tärkeä merkitys kuntoutumisella takaisin parempaan kuntoon, kuin ennen vammaa. Yleensä ei riitä, että urheilija on palannut vammaa edeltävälle tasolle. Kuntoutuksessa pyritään alkuun palauttamaan mahdolliset liikerajoitukset hyödyntäen erilaisia manuaalisia tekniikoita. Alkuvaiheessa fysioterapeutin rooli korostuu, koska on tärkeää löytää vamman aiheuttajan syy. Aina tämä ei ole mahdollista, etenkin kontaktilajeissa syntyneissä kontaktivammoissa. Mikäli kuntoutuksessa ei paneudu vamman syyn aiheuttajaan, on todennäköistä, että vamma uusiutuu helposti. Tämän jälkeen kuormitusta aletaan nostamaan progressiivisesti erilaisten harjoitteiden avulla. Harjoitteiden tavoitteena on alkuun saada huonosti aktivoituvat lihakset toimimaan paremmin.

    Harjoitteita toteutetaan sekä kehopainolla että ulkopuolisella kuormalla esimerkiksi kuntosali ympäristössä. Kuntoutuksessa fysioterarapeutti suunnittelee harjoitteet aina yksilöllisesti tukemaan lajia, mihin kuntoutuja on mahdollisesti palaamassa. Tässä käytetään apuna lajianalyysejä, joista saadaan arvokasta tietoa lajin fyysisistä vaatimuksista. Laadukas kuntoutus ei ole pelkkä valmiiksi laadittu yleisohjelma tai pelkällä punaisella kuminauhalla tehtyjä harjoitteita, vaan kuntoutus suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa lajin vaatimus huomioiden.

    Urheiluvamman jälkeinen kuntoutusprosessi voi olla hyvinkin pitkä. Tämä vaatii sekä kuntoutujalta että fysioterapeutilta kärsivällisyyttä ja sitoutumista prosessiin. Sitoutuminen on avainasemassa, jotta kuntoutuja saavuttaa paremmat fyysiset ominaisuudet kuin ennen vammaa.

    Joukkuelajin urheilijoiden palaaminen oman joukkueen mukaan mahdollisimman aikaisin on ensisijaisen tärkeää. Mikäli joukkuelajin urheilija ei osallistu esimerkiksi neljään kuukauteen joukkueen toimintaan, koska on saanut neljän kuukauden liikuntakiellon, voi vaarana olla koko lajin lopettaminen ja kaverisuhteiden katkeaminen. Paluu joukkueen harjoituksiin ei tarkoita, että kuntoutuja osallistuu 100%:sti joukkueen harjoitteluun, vaan harjoitteet sovelletaan ja räätälöidään mielellään yhdessä valmentajan kanssa sopiviksi.

    Paluu lajiharjoituksiin tapahtuu asteittain, alkaen matalatehoisista harjoituksista kohti korkeamman intensiteetin harjoituksiin. Tässä vaiheessa fysioterapeutin yhteydenpito valmennukseen on tärkeää, jotta kaikki puhaltavat yhteen hiileen saaden sen syttymään. Tällä saadaan myös siirrettyä tietoa kuntoutuja tilanteesta valmennukselle. Ennen täysipainoiseen lajiharjoitteluun paluuta on kuntoutujalta testattava eri ominaisuuksia, joita lajissa tarvitaan. Tähän on olemassa monenlaisia RTS (Return to sport) protokollia. Mikäli kuntoutujaa on testattu lähellä loukkaantumista, voidaan niitäkin käyttää apuna suunnitellessa paluuta täyteen laji harjoitteluun. Seuranta jatkuu aktiivivaiheen kuntotuksen jälkeenkin. Fysioterapeutti on urheilijaa varten ja yhteyttä pidetään säännöllisesti kuukausien ajan, jotta uusilta vammoilta vältytään ja voidaan olla varmoja urheilijan täydellisestä kuntoutumisesta.

    Kirjoittaja on Kuntomon fysioterapeutti Pasi Lieto, joka on erikoistunut urheilijoiden kuntoutukseen. Pasi tekee fysioterapiaa Oulussa ja Kempeleessä.

  • Olkapään ongelmat ja kuntoutus

    Olkapään ongelmat ja kuntoutus

    Olkanivel on rakenteellisesti ihmisen nivelistä liikkuvin, koska olkavarren pää on neljä kertaa suurempi kuin vastaava lapaluun nivelkuoppa.

    Olkapään kipuihin vaikuttavat yksilölliset sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat esimerkiksi ikä ja aiemmat vammat, kun taas ulkoisilla tekijöillä viitataan kokonaiskuormitukseen, eli fyysisen aktiivisuuden nousu tai lasku voi olla suhteellisesti liian suuri lyhyellä aikajaksolla.

    Usein olkapään vaivoissa puhutaan kiertäjäkalvosin eli rotator cuff- lihaksista ja ne ovatkin merkittävässä roolissa kontrolloidussa yläraajan liikuttelussa. Tavallisin ongelma on jokin lihakseen tai jänteeseen liittyvä, kuten venähdys, repeämä, yli- tai alirasitus. Jänne- ja lihasrakenteiden lisäksi kiertäjäkalvosimen alueella on paljon muita rakenteita, kuten nivelsiderakenteita, jotka voivat oireilla samantyyppisesti kuin jännekivut. Kuitenkin se, mikä rakenne ärsytyksen aiheuttaa, voi olla haastavaa erottaa.

    Rotator cuff lihasten lisäksi lapaluun lihasten toiminnalla on suuri vaikutus olkapään ja niska-hartiaseudun kipuihin ja toimintahäiriöihin. Lapaluu toimii olkapään tukevana perustana. Jotta olkanivel voi toimia optimaalisesti, tarvitsee se tukevan ja vahvan perustan eli lapatuen. Hartiarenkaan liikekontrolli, lihasten oikea-aikainen toiminta ja riittävä lihasvoima ovat edellytys yläraajan hyvälle toiminnalle. Esimerkiksi kättä ylös nostaessa, tulee lapaluun kiertyä ylös ja kallistua taakse, jotta käden hyvä liikelaajuus on mahdollista. Olkanivelen kiputilan hoito on ensisijaisesti konservatiivinen eli ei-leikkauksellinen. Olkapään kipua kuntouttaessa otetaan huomioon hartiarenkaan lisäksi aina koko keho; erityisesti selkärangan toiminta ja liikkuvuus vaikuttavat oleellisesti olkapäähän. Olkapään kiputilojen fysioterapiassa pääpaino on terapeuttisessa harjoittelussa. Harjoittelu on yksilöllistä ja nousujohteista. Manuaalista käsittelyä voidaan käyttää tarpeen mukaan kuntoutuksen tukena.

    Videoilla on kaksi harjoitetta, joita olkapääkipuun voi kokeilla. Liikkeet ovat kuitenkin vain esimerkkejä olkapään kuntoutuksesta ja yksilölliset harjoitteet vaativat aina laajan tutkimisen.

    Kirjoittajat ovat Kuntomon fysioterapeutit Marjaana Koivuranta ja Piia Vänttilä, Kempeleen Zeppeliinin toimipisteestä. Marjaana on äitiysfysioterapiaan sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti. Piia on fysioterapian koulutuksen lisäksi Lisäksi koulutettu hieroja ja tällä hetkellä opiskelen myös liikuntaneuvojaksi.

    Fysioterapia aikoja heille voi varata kätevästi Kempeleen toimipisteeseen Zeppeliiniin sähköisen ajanvarauksen kautta tästä!

  • Miksi äitiysfysioterapeutille

    Miksi äitiysfysioterapeutille

    Raskaus on yksi suurimmista muutoksista, jonka naisen keho voi elämässään kokea.
    ​​​​​​​

    Äitiä tarkkaillaan raskauden aikana, mutta kun vauva syntyy monet äidit kokevat jäävänsä yksin. Suuri osa synnyttäjistä palautuu raskaudesta ja synnytyksistä hyvin, mutta on paljon asioita, joita ei voi tietää ilman ammattilaisen tutkimusta.

    Äitiysfysioterapian tavoitteena on ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavalla näkökulmalla edistää raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten terveyttä ja hyvinvointia. Raskausaikana äitiysfysioterapiasta haetaan vinkkejä muun muassa turvalliseen raskausajan liikuntaan ja helpotusta liitos- tai selkäkäkipuihin. Synnytyksen jälkeen naiset hakevat apua ja tukea lantionpohjan lihasten vahvistamiseen, keskivartalon voiman palauttamiseen, sektioarven hoitamiseen, ryhdin parantamiseen sekä vinkkejä siihen, minkälainen liikunta on turvallista synnytyksen jälkeen. Varhaisen puuttumisen myötä raskauden ja synnytyksen jälkeisiin oireisiin voi välttyä leikkaushoidolta vaihdevuosi-iässä.

    Synnytyksestä palautuminen on aina yksilöllistä. Haasteita voivat olla mm. erilaiset kiputilat, lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten virtsankarkailu ja gynekologiset laskeumat ja vatsan seudun ongelmat, kuten suorien vatsalihasten erkauma. Jokaisella äidillä on oikeus voida hyvin omassa kehossaan eikä tarvitse sietää tyypillisinä naistenvaivoina pidettyjä ongelmia, joihin saa apua äitiysfysioterapeutilta.

    Kirjoittaja on Kuntomon äitiysfysioterapiaan sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti Marjaana Koivuranta.

    Marjaana toimii Kuntomon Zeppelin toimipisteessä. Hänelle voit varata aikoja kätevästi tästä!

  • Fysioterapeutin kolme vinkkiä selkäkipuiselle, mukana kolme videota kotiin!

    Fysioterapeutin kolme vinkkiä selkäkipuiselle, mukana kolme videota kotiin!

    Selkäkipu on hyvin yleistä ja ehkä sen vuoksi siihen liittyy paljon uskomuksia ja pelkojakin, jotka voivat olla haitallisia selkäkivusta paranemisessa.

    Voimakkaista oireista huolimatta selkäkipu on useimmiten hyvänlaatuista ja leikkauksia tarvitaan vain harvoin.​

    Yleensä selkäkipu menee itsestään ohi 4-6 viikon kuluessa. Iso osa kroonisista selkäkivuista on ns. epäspesifejä eli tarkkaa diagnoosia ei löydetä. Mikäli selkäkipu ”jää päälle” ja vaivaa joka päivästä elämää, estää tekemästä asioita ja rajoittaa liikkumista, on syytä hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Pääpaino selkäkivun fysioterapiassa on terapeuttisella harjoittelulla. Ammattitaitoisen fysioterapeutin ohjauksessa harjoittelu on turvallista ja etenee nousujohteisesti. Harjoittelu palauttaa normaalin liikkeen kehoon ja samalla lieventää liikkumisen pelkoa

    1. Liike on lääke

    Selkä kaipaa liikettä ja liike tekee sille hyvää, mutta jostain syystä liikkumista usein pelätään selkäkivun yhteydessä. Selkä nähdään usein heikkona rakenteena, ja tämän vuoksi selkäkipuinen voi helposti varoa selän käyttämistä ja liikuttamista. Tämä taas pitkittää selkäkivusta paranemista ja heikentää toimintakykyä. Todellisuudessa selkä on hyvin vahva ja sopeutuvainen rakenne. Selkä voi kipeytyä esim. eteentaivutuksen yhteydessä, jos se ei ole tottunut kyseiseen liikkeeseen. Tällöin voi helposti käydä niin, että eteentaivutusta ruvetaan välttämään entistä enemmän. Selkäranka on todellisuudessa luotu taipumaan ja kiertymään, jonka vuoksi on tärkeää totuttaa se erilaisiin liikkeisiin.

    Selkäkivun osalta yksi parhaiten tiedetty seikka on, ettei se parane lepäämällä. Liikunnan ei tarvitse olla mitään uutta tai hankalaa ja esim. äkillisen selkäkivun yllättäessä suositeltavaa on käydä kevyitä kävelylenkkejä.

    2. Hengitä

    Tutkimuksessa on osoitettu pallealla olevan vaikutusta alaselkäkipuun. Pelkästään palleaa aktivoimalla voidaan vähentää alaselän kipuja ja jäykkyyttä. Selkäkivun yhteydessä hengitys muuttuu usein pinnalliseksi, jolloin pallea ja muut lihakset jännittyvät. Pallea on lihas siinä missä muutkin lihakset ja se kaipaa käyttöä. Sen käyttö hengittäessä lievittää kipua, alentaa kivun tuottamia stressihormonimääriä kehossa ja parantaa selän ja koko kehon liikkuvuutta. Voit harjoitella pallean käyttöä esimerkiksi selinmakuulla. On kuitenkin tärkeää muistaa huomioida pallean käyttö myös arjen askareissa.

    3. Vaihtele asentoja

    Vaihtelevat asennot ovat terveellisiä selälle. On turvallista tehdä arjen askareita, kuten istumista ja kumartumista rennosti. Usein ihmiset ajattelevat olevansa huonoryhtisiä, jolloin he korjaavat ryhtiään pitkin päivää. Ei ole olemassa sellaista ryhtiä, johon jokaisen pitäisi pyrkiä, vaan meillä jokaisella on oma yksilöllinen rakenne, eikä hyvä ryhti tarkoita luotisuorassa seisomista. Yleinen virhe ryhdin korjaamisessa on suorittaa ylisuuria korjausliikkeitä, josta seuraa jännityksen lisääntyminen. ”Optimaalisessa” ryhdissä jäsenissä kuuluisi olevan mahdollisimman vähän jännitystä.

    Ryhdin tuijottamisen sijaan kannattaisi miettiä, kuinka monessa erilaisessa asennossa pystyy tekemään arjen toimintoja päivän aikana. Olennaista on se, että kroppa on riittävän elastinen ja hallittu, jotta missä tahansa asennossa oleminen, asennon muutokset ja liikkeet tapahtuvat pehmeästi.

    Kirjoittajat ovat Kuntomon fysioterapeutit Marjaana Koivuranta ja Piia Vänttilä, Kempeleen Zeppeliinin toimipisteestä. Marjaana on äitiysfysioterapiaan sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti. Piia on fysioterapian koulutuksen lisäksi Lisäksi koulutettu hieroja ja tällä hetkellä opiskelen myös liikuntaneuvojaksi.

    Fysioterapia aikoja heille voi varata kätevästi Kempeleen toimipisteeseen Zeppeliiniin sähköisen ajanvarauksen kautta tästä!

  • Kuntoutusesimerkki: kuinka nilkkamurtuma hoidetaan

    Kuntoutusesimerkki: kuinka nilkkamurtuma hoidetaan

    Usein nilkkamurtuma jälkeen raaja on kipsattuna. Kipsaus aika riippuu vamman vakavuudesta ja laajuudesta.

    Kuntouksen alussa hyödynnetään erilaisia manuaalisia tekniikoita, jotta kipsihoidon jälkeen lihastoiminta saadaan palautettua ja asiakas kykenee aktivoimaan pohjelihaksia.

    Lisäksi tasapainoharjoittelu aloitetaan varhaisessa vaiheessa, jolla palautetaan nilkan asentotuntoa sekä kehitetään loukkaantuneen raajan tasapainoa.

    Alkuun hyödynnetään staattisia pitoja halutulla nivelkulmilla, koska tässä vaiheessa nilkan liikkuvuus on yleensä vielä alentunut normaalista. Ei vammautunutta raajaa voidaan kuormittaa esimerkiksi kuntosalilla täysin normaalisti. Tällä on vaikutusta myös vammautuneen jalan toimintaan.

    Nilkan liikkuvuuden lisääntyessä siirrytään staattisista pidoista dynaamiseen voimaharjoitteluun. Lääkärin luvan jälkeen aloitetaan jalan iskuttaminen progressiivisesti, kahden jalan matalehoisista hypyistä kohti yhden jalan korjean plyometrian hyppyjä.

    Hyppelyharjoitukset kehittävät nopeaa voiman tuottoa, hermotusta ja vahvistavat nilkan jänteitä, lihaksia ja luita. Liukastuessa pitää pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti välttyäkseen kaatumiselta. Hyppely on lisäksi erinomaista luuliikuntaa, luusto vahvistuu ja kestää paremmin. Hyppyharjoitukset kehittävät nilkkaa ja jalkaterää kestämään arjen kuormitusta. Hyppyharjoituksien lisäksi voimaharjoittelu on tärkeässä osassa kuntoutusta.

    Kuntoutusjakson jälkeen on tärkeä tehdä jatkohoidollinen suunnitelma ja jättää muutama kontrollikäynti & yhteydenpito tulevien kuukausien ajalle. Näin esimerkiksi harrastuksiin palaaminen onnistuu paremmin ja voidaan välttyä useilta ongelmilta.

    Kilpaurheilijoiden osalta on tärkeä pitää aktiivinen yhteydenpito valmennukseen ja suunnitella paluu lajiharjoituksiin yhdessä.

    Lue lisää Kuntomon fysioterapiasta, palveluista ja tiimistä